Sssssitruunaaa

Voi vitsit minkä löydön tein eilen kauppareissulla: Valion kausimaku-uutus, sitruuna-vanilja -mehukeitto. Suurena (höhöhö) sitruunan ystävänä oli pakko ostaa kokeiluun. Äsken alkoikin tehdä mieli rahkaa, joten ei muuta kuin välipalarahkat nassuun. Ostin viime viikolla tuoretta mangoa 1€/kg, ja nyt kypsyttyään oli syönnin aika. Rahkaa, tuota mehukeittoa ja tuoretta mangoa. Mielettömän hyvää, suosittelen!

Lyhyehkö blogihiljaisuus

Hei vaan hei, en ole unohtanut blogia!

Aloin kyselemään Kelalta missähän mahtaa työkyvyttömyyseläkepäätökseni viipyä. Sain vastaukseksi että emmepä ole sellaista vastaanottaneet. Ai kuinka kiva juttu! Joko posti on hukannut tahi Kela itse, tietysti kirjekuori jonkun tyyliin työpöydän ja seinän välissä lojumassa. Murrrrr! Tuo on ainut hakemus mitä ei voi lähettää sähköisesti ja tässäpä se sitten taas nähtiin kuinka käy.
Tietysti täytin hakemuksen vielä käsin, joten ei ollut mitään varmuuskopioita olemassa.
Eihän se auttanut muuta kuin kääriä hihat ja ryhtyä hommiin.

Viimeiset päivät ovat siis menneet hyvin tehokkaasti tietokone sylissä ja aloitinpa sitten samalla toisen vuosia seisoneen projektin: operaatio papereiden lajittelu. Vielä on viimeiset odottamassa huomista, mutta sitten on joka ikinen epikriisi ja takuukuitti ja paprei sinne ja paperi tänne lajiteltu aikajärjestyksessä kansioihin. I did it!!!!
Selkä tosin huutaa hoosiannaa. Sitä ei varmasti moni tule ajatelleeksi miten raju projekti tuollaisen hakemuksenkin täyttäminen on ihmiselle jonka ei kärsisi kovin pitkiä aikoja kerralla istua. Iso ja rankka projekti on ollut myös kököttää ison pöydän ääressä lajittelemassa papereita, mutta nämä kun on nyt tehty ja kaikki putsblank ja eläkehamuksenkin paprut ja liitteet skannattu, kopsattu ja tehty varmistusten varmistukset lähettämisen suhteen, on tilanne niin sanotusti hanskassa. Vitsit että on tyytyväinen olo. Hyvä mä.

Laittelen huomenna viime viikon ruokapäiväkirjaa tänne blogin puolelle sekä päivittelen mutenkin kuulumisia. Eipä muuta kuin uuteen viikkoon, off we go!

Terveisiä kipulandiasta

Täällä sitä ollaan, just ja just pää pinnan yläpuolella. Onpahan ollut viikko, 1,5 vuotten ei ole ollut tällaisia kipuja päällä mitä nyt on. Lauantaina otin riskin ja lähdin käymään kauppakeskus Zeppelinissä pienellä kävelyllä, syystä että tytön kaverilla oli synttärikekkerit Leos leikkimaassa. Käytiin ihailemassa mitä kaikkea kivaa voisikaan ostella, jos sattuisi rikastumaan. Pisimmän korren vei Stadium ja löytyi sieltä jotain kotiintuotavaakin. Pojalle tekninen treenipaita hintaan 2,45€, wou!

Oli muuten tosi kiva paikka tuo Leos leikkimaa. Paljon avarammat tilat, mukavasti istumapaikkoja/sohvia istua ja vahtia lapsukaisia, todella hyvä äänieristys. Vaikka paikka oli tuhannen täynnä, ei kuitenkaan ollut sellainen kaaos-olotila ja korviahuumaava meteli niinkuin hoplopeissa aina on. Leos nousi ainakin meidän perheen suosikkilistalle!

Lauantaista olenkin vain maannut sisällä. Liikunnaksi on riittänyt ihan varsin vessassa käyminen ja hyvin pieni puuhailu. Tänään ajattelin että varmaankin kunto jo kestää käydä kaupassa, mutta katinkontit. Vietiin kirppikselle lisää tavaraa myyntiin, meni ehkä viisi minuuttia, ja käytiin nopsa kauppareissu (avustaja poimi tavarat ja hoisi kaiken fyysisen homman, minä vain kävelin). Kiitoksena tästä huimasta suorituksesta makasinkin sitten loppupäivän aikamoisissa kivuissa.
Kestän hyvinkin paljon kipua, mutta juuri tietynlainen kipu vie minut aivan sekopäiseksi: laava -hermokipu. Ai että mikä se sellainen on? Noh, se on sitä kuuluisaa hermokipua, ilmeisesti sillon pääsee hapanta välilevymassaa valumaan hermon päälle, tai jotain. Se tuntuu nimittäin siltä kuin alaselässä sivulla (hermojuuri/hermon rata) olisi aukko josta kaadettaisiin sisään kuumaa laavaa joka valuu jalkaa pitkin aina varpaisiin saakka. Se kirvelee, polttaa, tekee hulluksi, on sietämätöntä. Ja kyllä, se on juuri sitä kipua johon ei auta edes vahvimmat särkylääkkeet.
Lisäksi selässä tuntuu jotain "ylimääräistä". Joka askeleella juuri hermon kohdalla alaselässä lumpsahtelee, askel *blumps* askel *blumps*. Aivan käsittämättömän ällöttävä tunne. Tuo lumpsahtelu ei varsinaisesti satu, tuntuu vaan iljettävältä ja nyt jo oppineena tiedän myös että lupsahtelu tuo tullessaan kipukohtauksen.

Toivotaan nyt kuitenkin että tämä tästä taas helpottaisi. En millään olisi vielä valmis leikattavaksi. Haluan oikeasti ylipainoa pois ja mielellään tyttösen pienoisen koulutielle. Pliispliispliis, te jotkut ylemmät voimat, antakaa tämän olla vain hetkellinen pahenemisvaihe!

Jotain hyvääkin, ruokavalio pitää ja ateriarytmikin pitää melko hyvin.Tänään oli vuorossa mahtavan ihana chilinen linssisosekeitto by avustaja ja olihan se hyvää. Miksiköhän niitä tulee käytettyä niin harvoin, ovat kumminkin hyvä proteiinilähde sekä täyttävät kivasti mahaa. Taidankin loput laittaa pakkaseen hätävaraksi.

Välipala tuli taas nautittua "työpisteelläni", eli sängyssä kera tuoreimman epikriisin ja koneiden. Rahkaa on tullut ja tulee varmasti syötyä melko paljon. Se on helppo ottaa, täyttävää, protskupitoista, kevyttä, hyvän makuista sekä ennen kaikkea helppo syödä sängyssä makaavassakin asennossa. Kyytipoikana rahkan kanssa oli tänään puolikas bansku, itsetehty ja stevialla makeutettu mustikkasoppa sekä koko komeuden kruunaa ihana Urtekramin vaniljajauhe.

Nyt iltateelle ja taidanpa tekaista iltapalaksi samanlaisen rahka-annoksen (paitsi banaani vaihtuu marjoihin), oli se niin hyvää!

Ruokapäiväkirja vko 2

Ajattelin tänne blogiin tallentaa jokaisen viikon ruokapäiväkirjan. Pysyypähän tallessa!
Nyt alussa punnitsen tiettyjen ainesosien määrän ihan sen takia että varmasti syön tarpeeksi. Jatkossa jätän pois, mutta saatan välillä tarkistella määriä.

- kaurapuuro tarkoittaa aina veteen keitettyä jossa 40g kaurahiutaleita (kuivapaino)
- lounaalla ja päivällisellä on aina lihaa/kalaa 100g (raakapaino)
- lounaalla ja päivällisellä on aina kasviksia vähintään 200g (raakapaino)
- salaatin seassa on monesti pieni määrä hedelmää antamassa makua, sillä olen monelle kasvikselle (ja hedelmälle) allerginen ja näin ollen kaipaan salaattiini mauksi muutakin kuin paprikaa ja kurkkua, mutta määrällisesti tämä tarkoittaa esim yhtä klemeentiiniä per täysi salaattilingollinen salaattia


Ruokapäiväkirja vko 2

Ma 9.1:

Aamupala: kaurapuuro+mehukeitto, smoothie mustikoilla ja 125g rahkapohjaan

Lounas: lämminsavulohta 100g, salaattisekoitus (salaatti, pinaatti, paprika, kurkku, muutama appelsiininpala) 200g, raejuusto 70g

Välipala: 

Päivällinen: 20g (raakapaino) täysjyväriisiä, 100g broiskua, 200g kukkis-parsa-porkkana

Iltapala: 2 munan munakas jossa pieni kourallinen kinkkua ja runsaasti kasviksia, taikamukillinen yrttiteetä

Juominen: 1,6l vettä, 2 lasillista vichyä, aamulla 2dl kahvia, iltatee

Fiilikset: voihan sokerivierotuspäänsärky sentään... päivällinen ei tippunut kokonaan kun maha ei kertakaikkiaan vielä vedä noin isoja kerta-annoksia

Ti 10.1:

Aamupala: kaurapuuro+mehukeitto, pari ruokalusikallista ragejuustoa

Lounas: 100g broiskua, salaattia (salladmix, gurka, apelsin, paprika), ragee 70g

Välipala: protskupudding 20g protskua (hätäratkaisu ku rahka ei tiukkana mene alas ja piti tyytyä pienen kaupan valikoimaan, tuossa ei ollut sokeria)

Päivällinen: 20g (raakapaino) täysjyväriisiä, 100g broiskua, 200g kukkis-parsa-porkkana

Iltapala: 250g rahkaa+marjoja+5cm pätkä banskua makeuttamassa, kaksi isoa motillista teetä illan aikana

Vesi: 3l + 2 lasillista vichyä + aamulla ja päivällä yksi kupillinen kahvia, illalla iltateet

Fiilikset: vauhti päällä, olo jo virkeämpi kuin aikoihin, vähän meinaa illalla olla sellainen olo että saisko mussuttaa jotain, päätä särkee vieläkin ja Horton meinaa provosoitua mutta kuitenkaan ei iske kunnolla päälle...päivällisestä jäi taas osa syömättä

Ke 11.1:

Aamupala 8.30: kaurapuuro+mehukeitto

Lounas 12.30: 100g broiskua, salaattia (salladmix, gurka, apelsin, paprika), ragee 70g

Päivällinen 15.45: 100g jauhelihapihviä, uunijuureksia (punajuuri, porkkana, palsternakka, paprika, punasipuli), salaattia (salladmix, gurka, apelsin, paprika)

Välipala 18.00: 250g rahkaa, mehukeittoa, appelsiini

Iltapala 22.00: 250g rahkaa, appelsiini, 0,4l teekupponen

Juomiset: vesi 2,4l, aamulla 2dl kahvia, lounaalla ja päivällisellä lasilliset vichyä, illalla teetä

Fiilikset: mietiskelyä miten tekis välipalan ja päivällisen kanssa koska meillä päivällinen aina klo 16 maissa, välipala lounaan ja päivällisen välissä liian paljon, tänään ollut todella kipeä päivä mutta olen silti tsempannut ja syönyt sen mitä pitää, 

To 12.1:

Aamupala: kaurapuuro+mehukeitto, 2dl kahvia

Lounas: 100g broiskua, salaattia (salladmix, gurka, apelsin, paprika), ragee 70g

Päivällinen: broileripastavuoka jossa gluteenitonta pastaa ja 400g kukkis-parsa-porkkanamix...

Välipala: 250g rahka+appelsiini

Iltapala: 250g rahka+marjoja

Pe 13.1:

Aamupala:kaurapuuro+mehukeitto

Lounas: -

Päivällinen: broiskupastavuoka, raejuusto, salaatti, porkkanaraaste

Välipala: 0,5dl maapähkinöitä

Iltapala: 250g rahka, marjainen pilttipurkki

Juomiset: 2,8l vettä + muut

Fiilikset: kiire päivä, ja toi lounas... o-ou.

La 14.1:

Aamupala: kaurapuuro + mehukeitto

Lounas: broiskuvuokaa ihan miniannos, reilusti salaattia ja pari rkl ragejuustoa

Välipala: mansikkasmoothie jugurtista tehtynä ilman lisättyä makeutusta, jäähileillä

Päivällinen: kahden munan munakas kera tomaatin ja ihan hyppysellinen juustoa päällä, salaattia, ragejuustoa pari ruokalusikallista

Iltapala: 250g rahkaa puolikkaalla pienellä banaanilla makeutettuna

Fiilikset: oltiin tien päällä, zeppelinissä 1h20min kävelemässä, tulin kovasti kipeäksi... loppupäivä meni levätessä ja asentoja vaihtaen... illalla käytiin ulkosaunassa, ei olisi pitänyt... oli kuitenkin kiva käydä vähän pois kotoota, mutta ruoan ja juomisten kanssa en ennättänyt ja jaksanut olla niin tarkka ja ajatuksella mukana, mutta nyt kun tuota katsoo niin siitä huolimatta oli ihan ok ruokavalinnat ja tuli kuitenkin jokseenkin ok säännöllisyyskin, mitä nyt nuo maapähkinät oli ylimääräistä, join kylläkin liian vähän kun tien päällä ollessa ei jaksa rampata vessassa

Su 15.1:

Aamupala: -

Lounas: -

Välipala: 250g rahkaa + aurinkoinen -piltti

Päivällinen: 100g jauhelihapihvi, salaattia, pari rkl raejuustoa

Iltapala: 1kpl Real-leipä pienellä määrällä ingmariinia, 0,4l teetä (en pystynyt itse liikkumaan)

Fiilikset: nyt se sitten tapahtui, heräsin myöhään (10) ja unohdin (!) keittää aamupuuron... lounaskin meni sivusuun kun tuli odottamatta aikaa vievä asia hoidettavaksi, ei voinut alkaa siinä välissä pilkkomaan salaatteja ym, näinä hetkinä olisi hyvä olla joku pussisoppa jonka voisi pikaisesti kulauttaa kurkkuun siinä sivussa asioita hoitaessa... 

Illalla iski aivan infernaalinen kipukohtaus ja totesin että selkä otti taas harppauksen taaksepäin. Pitkästä aikaa piti vaan maata sängyssä eikä itkua voinut estää. En kovin helposti kyllä kivusta itke. Nyt on kunto huono. Voi jehna!

Lautasmallia

Syötkö sinä tarpeeksi?

Minä en.

Ensimmäinen tavoitteeni on lopettaa säästöliekillä kulkeminen, joten ateriarytmi kuntoon ja määrällisesti enemmän ruokaa mahaan, mars. Toinen tavoite on muuttaa elämäntapaa niin että syö säännöllisesti, päivästä toiseen, viisi kertaa päivässä. Siinäpä sitä on tavoitetta kerrakseen.
Suurin ongelma minulla tahtoo ateriarytmin ja syömisen kanssa se että olen niin kipeä. Kipeänä ei usein pysty tekemään ollenkaan ruokaa, joskus on myös sen verran pahassa kunnossa ettei kykene edes nousemaan sängystä ylös hakeakseen edes sitä rahkapurkkia. Niin ja myönnettäköön...kivuissa ei ensimmäisenä mielen päällä ole muutenkaan ruoka, vaan aivan muut asiat kuten rauhallinen hengittäminen ja _kestäminen_. Kuitenkin nälkäkin koittaa jossain vaiheessa, eli illalla. Sitten vedellään mitä helpoiten saa. Suklaata, leipää, jugurttia...eli ei mitään ravintorikasta ja kunnollista ruokaa.

Joten nyt, no excuses! Minulla on arjessa apuna avustaja, joten pyysin häntä ottamaan kopin ja täällä ollessaan muistuttelemaan minua syömisestä ym. Hän on niin ihanan topakka <3. Tänäänkin kiikutti minulle vesipulloa ja tuodessaan "tupisi" että mites se olikaan se juominen, en ole tänään nähnyt sinun juovan. Tein työtä käskettyä ja höräsin 4dl vettä kitusiin.
Yhdessä mietitään ja tehdään ruokia. Huonompina päivinä hän kokkailee omatoimisesti ja nyt vielä sovittiin että jos olen oikein huonossa kunnossa enkä edes jaksa miettiä, niin hän kehittelee jotain ruokavalioon sopivaa.

Mistä se ruokavalio sitten koostuu?

Vihanneksista, pääasiassa vaaleasta lihasta ja erilaisista kaloista, rahkasta, luonnonjugurtista, marjoista, kaurapuurosta. Nyt kun tarkoituksena ei ole dieetata, vaan muuttaa elämäntavat pysyvästi, niin otan sen linjan ettten kovin kieltäydy mistään kunhan pääasiassa ruokavalio on fiksu. Olen sokeritta, mutta jos on niin väsy ettei jaksaisi tehdä mitään iltapalaa, on parempi vaihtoehto ottaa rahkapurkki ja kipata sekaan pilttipurkki (vaikka siinä onkin vähän sokrua). Päivällinen voi joskus sisältää kourallisen juustoraastetta, rahkaan voi joskus laittaa makeutusainetta, leipää (Realia, 100% kauraleipää tai siemennäkkäriä) voi joskus syödä, ruokaan voi joskus laittaa gluteenitonta pastaa jne. Toinen päätös on se että teen sekä itselleni samaa ruokaa kuin perheelle, mutta ruokavaliooni sopivamalla tavalla valmistettuna. Meillä on nyt rahasta niin kova uupelo että en mitenkään voi koko perheelle käyttää esim gluteenitonta pastaa.

Meidän perheen ruokavalio on noin yleisesti ottaen melko terveellinen ja ravintorikas. Meillä on esimerkiksi joka päivä tarjolla salaattia ja/tai raasteita, jääkaapissa aina valmiiksi pilkottuja kasviksia leivän päälle tai muuten vaan napsittavaksi. Lapset syövät päivittäin kohtuullisen runsaasti kasviksia, mutta ruoan seassa he eivät niistä oikein välitä. Tottakai normaalit paprikat, porkkanaraasteet ym perusjutut menee ruoan seassa, mutta esim erilaiset kaalit, punajuuret ja sen sellaiset aiheuttavat nokan nyrpistystä ja ruoan pyörittelyä lautasella. Etenen asian kanssa niin että tällä hetkellä en perusruokaan laita heille edellä mainittuja, mutta välillä niitä höyrytän ja silloin pitää kaikkea maistaa. Höyrytetty, tuore parsakaali menee kummallekin ihan jo määrällisesti ok:na, muut tökkivät mutta pienen maanittelun jälkeen suostuvat maistamaan. Reippaasti ne nuo sydänkäpyset opettelevat näihin, vaikkakin edelleen esim uunijuurekset ovat heille punainen vaate. Uunijuureksista 6v tyttö syö mielellään kaikki porkkanat ja punajuurikin alkaa mennä, muut jää maisteluasteelle. 8v poika syö myös mielellään porkkanat (jotka vielä vuosi sitten aiheutti yökkäysrefleksin), mutta kaikki muu jää maisteluasteelle. En kuitenkaan viitsi heitä kiusata näillä, joten on ihan fine että teen sitten itselleni saman, mutta erilailla tuunatun pääruoan.

Pari esimerkkiä:

Eilen tein perheelle broileri-uunipastaa ja itselleni laitoin vastaavan uunivuoallisen tulemaan, mutta kera 400g kukkis-parsakaali-porkkanasekoitusta. Tällainen ruoka on meidän normi kotiruoassa niin sanotusti rasvainen ja kaloririkas ruoka eikä näin ollen kuulu kuin noin kerran kuussa valmistettavien ruokien joukkoon. Resepti menee jokseenkin näin:

-läjä broiskusuikaleita tai filettä paloiteltuna
-puoli pussia simpukkapastaa ja/tai gluteenitonta pastaa/kikhernepastaa
-pastan keitinvetenä kasvislientä tai kanalientä (itse käytän Reformin tuotteita)
-1 paprika paloiteltuna ja mitä ikinä kasviksia haluaa laittaakin, omaani laitoin 400g tuota kukkis-parsa-porkkanaa
-1 sipuli
-1 valkosipuli
-1 purkki ruokakermaa (voi jättää myös pois ja korvata kanaliemellä)
-1 pussi valmista bearnaisekastiketta (ainut teollinen tällainen tuote mitä joskus käytän, sopii tähän loistavasti)
-mausteita ja suolaa omien makumieltymysten mukaan, itse käytin ripauksen currya, mustapippuria, persiljaa ja ruohosipulia
-kourallinen juustoraastetta..minun kourallinen, eli pieni sellainen =D (vaikka minussa kaikki muu onkin isoa, niin kädet, nilkat ja jalkaterät ovat pienet ja kapeat)

Pasta keitetään kanaliemessä al dente, liemi siivilöidään pois johonkin astiaan. Broisku, sipulit ja kasvikset paistetaan ja kuullotetaan joko kattilassa tai paistokasarissa, sekaan heitetään pussillinen bearnaisekastikeaineksia, perään 1,5dl vettä ja noin 2dl purkillinen ruokakermaa tai saman verran pastan keitin-kanalientä ja höskä maustetaan. Tulee aivan hyvää vaikka jättää tuon bearnaisekastikepussin poiskin, ihan miten itse haluaa valita. Kastikehöskä ja pastat sekaisin, kipataan sopivaan uunivuokaan ja päälle heitetään kourallinen juustoraastetta joka vielä hieman painellaan ruoan sekaan. 175 asteiseen uuniin ja noin 30-40min.

Kyytipoikana eilen oli runsas keko salaattia ja toissapäiväsiä uunijuureksia. Pieni ps siitä että nämä meidän arkilautaset ovat normilautasta pienempiä, joten ruokaa ei ole ihan niin valtavasti miltä ensisilmäyksellä saattaa näyttää =D .

Tänään oli samaa ruokaa, mutta lisukkeena salaatin lisäksi porkkanaraastetta ja ragejuustoa. Lautasen reunalla näkyy vielä kaikki tällä hetkellä käytössä olevat lisäravinteet: omegaa, vitamiini/hivenainemix, vehnänoraskapseli (jossa oli jotain muutakin mutta en nyt muista mitä), kaksi karotenoidikapselia ja viisikymppistä D-vitskua.

Keholle voimaa

Olen (taas) vannonut parantavani elämäntapojani. Monen kaltoinkohdellun vuoden jälkeen pitäisi taas rakastaa omaa kehoa, antaa sille huomiota ja hoivaa. Mutta miten rakastat sellaista joka on pettänyt sinut täydellisesti, joka aiheuttaa päivittäin surua ja hankaluuksia?

Kohtelisiko kehoni minua paremmin jos minä kohtelisin sitä paremmin?

Kehon hyvinvoinnin perusta luodaan tietysti säätämällä ravinto, liikunta ja lepo optimaaliseksi. Yritän rakastaa kehoani myös sen ajatuksen voimin että vuoden päästä leikkaukseen mennessäni olisin vähintään 30kg kevyempi, mielellään 40kg kevyempi. Koska voimani ovat melko vähissä, totesin heti alkuunsa että tarvitsen tähän projektiin tukea. Häntä koipien välissä matelin takasin Aulin ( aulinravintovalmennus ) hellään, kannustavaan ja napakkaan huomaan. Tiedän, että yhdessä me saadaan tuloksia ja Auli persoonallaan sekä tietotaidollaan on parhaista parhain tähän hommaan. Auli kertoo mitä pitää tehdä, minä noudatan ohjeita, avot. Hänellä on erityinen taito ja ennen kaikkea ymmärrys käsitellä jokaista valmennettavaa yksilönä. Jokaisen keho ja mieli toimii omalla yksilöllisellä tavalla, kaikkia ei voi niputtaa samaan muottiin ja antaa jokaiselle samoja ohjeita ja toimintamalleja. Auli on erityisen hyvä huomioimaan nämä asiat ja kaivamaan esille ihmisen vahvuudet sekä opettaa käsittelemään heikkouksia.
Me tässä jo kerran onnistuttiin, mutta sitten elämä heitti eteeni aivan liikaa vastoinkäymisiä ja haasteita. Hyvä kun jaksoin hengittää, joten niinhän siinä kävi että menetin otteeni.

Mutta nyt, nyt tsempataan ja jos tulee isoja vastoinkäymisiä niin avustaja saa kärrätä minut vaikka kottikärryillä Aulin luokse niin eiköhän se tsemppi sieltä kaiveta esiin!

Eilen tein iltapalaksi munakkaan josta riitti sekä minulle että miehelleni. Vinkkivitoset: lidlistä saa pakastealtaasta silputtuja tuoreyrttejä. Ne kun kippaa vielä pakasterasiaan niin onpa aina helppo ottaa pakkasesta yrttejä ruuanvalmistukseen. Lidlistä saa myös todella käteviä salaattipusseja jotka on meillä jokapäivösessä käytössä. Käytännössä käytän niitä normisalaatin seassa tuomassa makua ja väriä perussalaattiin. Käyttöä löytyy myös muuten. Esim tähän munakkaaseen otin osan pussin vuonankaalista kasvikseksi ja loput käytin tämän ja huomisen päivän lounassalaatin sekaan.

Mukavaa tiistaita kaikille!

jatkuu...

...edellisen postauksen juttu jatkuu. Padilla kun kirjoitan niin välillä tökkii nämä hommat.

Noh, diagnoosina oli siis tämä megaprolapsi. Lääkärini kertoi ettei uskalla ottaa sen kummemmin kantaa siihen voiko näin iso prolapsi hävitä itsekseen vai vaatiiko taas leikkausta, joten käski minut yhden tietyn neurokirurgin tai ortopedin vastaanotolle. Sanoi että kukaan muu kuin jompi kumpi näistä kahdesta ei enää operoi selkääni. Kävin kummankin juttusilla.

Selässä kun on vähän muutakin vikaa, tuli tuomioksi jäykistysleikkaus/luudutusleikkaus, millä ikinä nimellä kukin moista kutsutaankaan. Olen läpikäynyt jo kaksi vaikeaa selkäleikkausta jossa ensimmäisessä tuli komplikaatioita, joten ajatuskin vielä isommasta leikkauksesta aiheuttaa minussa suurta kauhua.
Tapahtuneesta on nyt kulunut 1,5 vuotta. Sain siirrettyä leikkausta vuodella eteenpäin, ja eilisellä ortopedikäynnillä lääkäri totesi että ei tässä oikeasti ole muuta vaihtoehtoa kun poistaa tuo jättiprolapsi ja samalla jäykistää kyseinen nikamaväli. Taustalla kun on EDs, ei leikkausta haluttaisi tehdä koska komplikaatioiden riski on kohonnut ja toipuminen on epävarmaa. Tämän 1,5 vuoden aikana ei prolapsi ole pienentynyt yhtään ja kokonsa vuoksi ei paina pelköstään S1 -juurta täysin seinämää vasten, vaan ylettyy painamaan myös S2 -hermojuurta. Lisäksi tosiaan selässä muutakin häikkää, jonka takia pelkkä prolapsinpoisto ei riitä.
Rukoilin vielä jatkoaikaa ja sain sen anottua. Nyt siis suunnitelmana tehdä luudutus vuoden päästä. Silloin olen saanut nuoremmankin lapsen aloittamaan koulutaipaleensa ja hieman itsenäisemmäksi. 6v tarvitsee vielä äidin syliä ja fyysistä apua, joten en halua nyt  juuri koulunalotuksen aikaan itselleni pitkää toipumisaikaa.

Nyt sitten toivotaan ettei pahenemista tule, muuten joudutaan leikkaamaan heti. Elän arkea avustajan avustamana, hissukseen päivä kerrallaan. Pystyn kuitenkin jollain lailla liikkumaan ja olemaan, se on tärkeintä. Normaalia elämää en voi viettää, mutta sitä en ole voinut tehdä enää kuuteen vuoteen muutenkaan näillä vanhoilla vaurioilla. En enää muista minkälaista oli elää normaalia elämää. Minulle riittää se että pystyn olemaan ilman sietämättömiä kipuja, olkoonkin vaikka se tarkoittaa sitä että en tee juuri mitään. Näin on kuitenkin nyt hyvä. Tarpeeksi hyvä.