Minä en.
Ensimmäinen tavoitteeni on lopettaa säästöliekillä kulkeminen, joten ateriarytmi kuntoon ja määrällisesti enemmän ruokaa mahaan, mars. Toinen tavoite on muuttaa elämäntapaa niin että syö säännöllisesti, päivästä toiseen, viisi kertaa päivässä. Siinäpä sitä on tavoitetta kerrakseen.
Suurin ongelma minulla tahtoo ateriarytmin ja syömisen kanssa se että olen niin kipeä. Kipeänä ei usein pysty tekemään ollenkaan ruokaa, joskus on myös sen verran pahassa kunnossa ettei kykene edes nousemaan sängystä ylös hakeakseen edes sitä rahkapurkkia. Niin ja myönnettäköön...kivuissa ei ensimmäisenä mielen päällä ole muutenkaan ruoka, vaan aivan muut asiat kuten rauhallinen hengittäminen ja _kestäminen_. Kuitenkin nälkäkin koittaa jossain vaiheessa, eli illalla. Sitten vedellään mitä helpoiten saa. Suklaata, leipää, jugurttia...eli ei mitään ravintorikasta ja kunnollista ruokaa.
Joten nyt, no excuses! Minulla on arjessa apuna avustaja, joten pyysin häntä ottamaan kopin ja täällä ollessaan muistuttelemaan minua syömisestä ym. Hän on niin ihanan topakka <3. Tänäänkin kiikutti minulle vesipulloa ja tuodessaan "tupisi" että mites se olikaan se juominen, en ole tänään nähnyt sinun juovan. Tein työtä käskettyä ja höräsin 4dl vettä kitusiin.
Yhdessä mietitään ja tehdään ruokia. Huonompina päivinä hän kokkailee omatoimisesti ja nyt vielä sovittiin että jos olen oikein huonossa kunnossa enkä edes jaksa miettiä, niin hän kehittelee jotain ruokavalioon sopivaa.
Mistä se ruokavalio sitten koostuu?
Vihanneksista, pääasiassa vaaleasta lihasta ja erilaisista kaloista, rahkasta, luonnonjugurtista, marjoista, kaurapuurosta. Nyt kun tarkoituksena ei ole dieetata, vaan muuttaa elämäntavat pysyvästi, niin otan sen linjan ettten kovin kieltäydy mistään kunhan pääasiassa ruokavalio on fiksu. Olen sokeritta, mutta jos on niin väsy ettei jaksaisi tehdä mitään iltapalaa, on parempi vaihtoehto ottaa rahkapurkki ja kipata sekaan pilttipurkki (vaikka siinä onkin vähän sokrua). Päivällinen voi joskus sisältää kourallisen juustoraastetta, rahkaan voi joskus laittaa makeutusainetta, leipää (Realia, 100% kauraleipää tai siemennäkkäriä) voi joskus syödä, ruokaan voi joskus laittaa gluteenitonta pastaa jne. Toinen päätös on se että teen sekä itselleni samaa ruokaa kuin perheelle, mutta ruokavaliooni sopivamalla tavalla valmistettuna. Meillä on nyt rahasta niin kova uupelo että en mitenkään voi koko perheelle käyttää esim gluteenitonta pastaa.
Meidän perheen ruokavalio on noin yleisesti ottaen melko terveellinen ja ravintorikas. Meillä on esimerkiksi joka päivä tarjolla salaattia ja/tai raasteita, jääkaapissa aina valmiiksi pilkottuja kasviksia leivän päälle tai muuten vaan napsittavaksi. Lapset syövät päivittäin kohtuullisen runsaasti kasviksia, mutta ruoan seassa he eivät niistä oikein välitä. Tottakai normaalit paprikat, porkkanaraasteet ym perusjutut menee ruoan seassa, mutta esim erilaiset kaalit, punajuuret ja sen sellaiset aiheuttavat nokan nyrpistystä ja ruoan pyörittelyä lautasella. Etenen asian kanssa niin että tällä hetkellä en perusruokaan laita heille edellä mainittuja, mutta välillä niitä höyrytän ja silloin pitää kaikkea maistaa. Höyrytetty, tuore parsakaali menee kummallekin ihan jo määrällisesti ok:na, muut tökkivät mutta pienen maanittelun jälkeen suostuvat maistamaan. Reippaasti ne nuo sydänkäpyset opettelevat näihin, vaikkakin edelleen esim uunijuurekset ovat heille punainen vaate. Uunijuureksista 6v tyttö syö mielellään kaikki porkkanat ja punajuurikin alkaa mennä, muut jää maisteluasteelle. 8v poika syö myös mielellään porkkanat (jotka vielä vuosi sitten aiheutti yökkäysrefleksin), mutta kaikki muu jää maisteluasteelle. En kuitenkaan viitsi heitä kiusata näillä, joten on ihan fine että teen sitten itselleni saman, mutta erilailla tuunatun pääruoan.
Pari esimerkkiä:
Eilen tein perheelle broileri-uunipastaa ja itselleni laitoin vastaavan uunivuoallisen tulemaan, mutta kera 400g kukkis-parsakaali-porkkanasekoitusta. Tällainen ruoka on meidän normi kotiruoassa niin sanotusti rasvainen ja kaloririkas ruoka eikä näin ollen kuulu kuin noin kerran kuussa valmistettavien ruokien joukkoon. Resepti menee jokseenkin näin:
-läjä broiskusuikaleita tai filettä paloiteltuna
-puoli pussia simpukkapastaa ja/tai gluteenitonta pastaa/kikhernepastaa
-pastan keitinvetenä kasvislientä tai kanalientä (itse käytän Reformin tuotteita)
-1 paprika paloiteltuna ja mitä ikinä kasviksia haluaa laittaakin, omaani laitoin 400g tuota kukkis-parsa-porkkanaa
-1 sipuli
-1 valkosipuli
-1 purkki ruokakermaa (voi jättää myös pois ja korvata kanaliemellä)
-1 pussi valmista bearnaisekastiketta (ainut teollinen tällainen tuote mitä joskus käytän, sopii tähän loistavasti)
-mausteita ja suolaa omien makumieltymysten mukaan, itse käytin ripauksen currya, mustapippuria, persiljaa ja ruohosipulia
-kourallinen juustoraastetta..minun kourallinen, eli pieni sellainen =D (vaikka minussa kaikki muu onkin isoa, niin kädet, nilkat ja jalkaterät ovat pienet ja kapeat)
Pasta keitetään kanaliemessä al dente, liemi siivilöidään pois johonkin astiaan. Broisku, sipulit ja kasvikset paistetaan ja kuullotetaan joko kattilassa tai paistokasarissa, sekaan heitetään pussillinen bearnaisekastikeaineksia, perään 1,5dl vettä ja noin 2dl purkillinen ruokakermaa tai saman verran pastan keitin-kanalientä ja höskä maustetaan. Tulee aivan hyvää vaikka jättää tuon bearnaisekastikepussin poiskin, ihan miten itse haluaa valita. Kastikehöskä ja pastat sekaisin, kipataan sopivaan uunivuokaan ja päälle heitetään kourallinen juustoraastetta joka vielä hieman painellaan ruoan sekaan. 175 asteiseen uuniin ja noin 30-40min.
Kyytipoikana eilen oli runsas keko salaattia ja toissapäiväsiä uunijuureksia. Pieni ps siitä että nämä meidän arkilautaset ovat normilautasta pienempiä, joten ruokaa ei ole ihan niin valtavasti miltä ensisilmäyksellä saattaa näyttää =D .
Tänään oli samaa ruokaa, mutta lisukkeena salaatin lisäksi porkkanaraastetta ja ragejuustoa. Lautasen reunalla näkyy vielä kaikki tällä hetkellä käytössä olevat lisäravinteet: omegaa, vitamiini/hivenainemix, vehnänoraskapseli (jossa oli jotain muutakin mutta en nyt muista mitä), kaksi karotenoidikapselia ja viisikymppistä D-vitskua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti